Vastuullisuuden teema (3/5): Vastuullisuus ravintola-alalla, onko sitä?

Ravintola-ala koostuu erilaisista ravintolayrityksistä.  Yritykset eroavat toisistaan niin kooltaan, tyypiltään kuin sijainniltaankin. Erilaisuudestaan huolimatta jokaisessa ravintolassa tehdään vastuullisuuteen liittyviä päätöksiä päivittäin ja vastuullisuus näkyy arjen toiminnassa. Ravintola-alan vastuullisuuden kehittämiseen liittyy lukuisia haasteita, joista merkittävimpänä on sosiaalinen vastuullisuus. Ekologisuus ja ympäristövastuu on luontevasti ollut osa ravintola-alaa jo reilut parikymmentä vuotta, pienemmässä tai suuremmassa mittakaavassa. Taloudellinen vastuu liitetään hyvin kiinteästi ravintola-alan toimintaan ja esimerkiksi harmaan talouden kitkeminen, vastuullinen verojen maksaminen ja hyvät työolot ovat kehittyneet hurjaa vauhtia.

Arvot tulisivat olla todellisen vastuullisuuden perustana ja käytännön teoissa todennettavissa, eikä vain yrityksen nettisivuilla markkinointikeinona. Vastuullisuuteen liittyvät lupaukset tulee myös lunastaa, muuten asialta putoaa pohja ja asiakkaiden luottamus murenee. Usein taloudellinen vastuu ja bisneksen teko voittavat asiassa. Huomataankin helposti, että ne vastuulliset raaka-aineet maksavat enemmän tai tuotteita täytyy ostaa valtavia eriä tukusta kerralla.

Suomessa on tehty ja tehdään edelleen vastentahtoisesti osa-aikatyötä palvelualoilla. Kiinteistöpalvelu-, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kaupan alalla enemmistö haluaisi tehdä kokoaikatyötä. Majoitus- ja ravitsemisalalla noin 70 % tekee osa-aikaisista työtä, koska kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. Vajaa 7 % tekee osa-aikatyötä opiskelujen ja 6 % lastenhoidosta johtuvien syiden takia. Kaupan alalla ensimmäinen ja toinen syy olivat samoja, sen sijaan kolmas syy osa-aikatyön tekemiseen oli haluttomuus tehdä kokoaikatyötä. Majoitus- ja ravitsemisalalla vain 1,6 % ei halua tehdä kokoaikatyötä. Osa-aikaisilla on työhaluja, muttei töitä. Osa-aikaisuus tarkoittaa kamppailua toimeentulosta.  Moni vaihtaa herkästi työpaikkaa, jos enemmän työtunteja on tarjolla. Ravintola-alalle onkin tyypillistä työntekijöiden vaihtuvuus.

Työnantaja perustelee osa-aikatyön teettämistä kannattavuus- ja kustannussyillä sekä työvoimatarpeen kausittaisilla ja päivittäisillä vaihteluilla. Työnantaja ei ole juuri voinut vaikuttaa kausittaisiin ja päivittäisiin vaihteluihin. Tuoko uusi alkoholilaki tähän muutosta? Kyetäänkö asiakkaita houkuttelemaan hiljaisina aikoina tuntuvien happy hour –alennusten myötä? Monet osa-aikaiset työskentelevät jo nyt useassa eri ravintolassa. Auttaisiko työtuntien lisäämiseen työnkierto yli toimialarajojen postin tapaan? Lastenhoito koettiin kokoaikatyön tekemisen esteenä. Voisiko joku työntekijä hoitaa toisten lapsia?

Sosiaalinen vastuu yrityksissä liittyy henkilökuntaan ja asiakkaisiin. Mielestämme hotelli- ja ravintola-alalla henkilöstövastuullisuus on vielä lapsen kengissä. Kuka haluaa välttämättä kouluttautua alalle, jossa ainakin alkuun saa extratyöntekijän tai enintään 30 h/vko työsopimuksen? Palkkaa vastaanhan me kaikki pääasiassa työssä käymme, emme hyväntekeväisyydestä tai kutsumuksesta. Toki tunteja kertyy ainakin sesonkiaikoina enemmän, mutta jokainen meistä varmaan haluaa olla varma säännöllisestä ja riittävästä palkasta. Työntekijä joutuu joustamaan työajoissa ja sitoutumaan työhön, jota tehdään ainakin kahdessa työvuorossa. Yöravintoloissa työskentelevät joutuvat uusien anniskeluaikojen vapautumisen myötä ehkä tekemään töitä vielä aamulehtien jakoaikaan. Tosin monet alan yritykset suhtautuvat ainakin tällä hetkellä maltillisesti anniskeluaikojen pidentämiseen, koska niiden myötä henkilöstökulut nousevat. Näistä näkökulmista katsottuna työnantajat ja ammattijärjestö voisivat katsoa peiliin, kun ihmetellään nykyistä alan työvoimapulaa. Tämä heijastuu myös koulutukseen: alalle hakeutuu yhä vähemmän nuoria, monet keskeyttävät opintonsa tai siirtyvät muuhun tutkintoon. Työssäoppimisjaksojen aikana monet toteavat alan liian rankaksi sekä henkisesti että fyysisesti.

Teknologian käyttö voi edistää sosiaalista vastuuta. S-ryhmä on listannut 100 vastuullisuustekoaan. Eräs heidän linjauksistaan on edistää monimuotoisuutta. Hygieniapassin suorittaminen on ravintola-alalla välttämätöntä ja moni maahanmuuttaja työllistyy alalle. Niinpä Funzilife Oy on kehitellyt mobiiliapplikaation, mikä mahdollistaa hygieniapassin suorittamisen ilmaiseksi englanniksi tai suomeksi. Mielenkiintoista on nähdä tulevaisuudessa, lisääkö teknologian kehittyminen vastuullisuutta vai vastuuttomuutta.

Huomioitamme vastuullisuudesta

 Vierailimme loppuvuodesta 2017 Jyväskylässä kasvisravintolassa ja haastattelimme yrityksen vuoropäällikköä. Soitimme ensin omistajalle ja pyysimme haastattelua, mutta häneltä ei löytynyt aikaa asialle. Ihmettelimme sitä, sillä tämä olisi ollut oiva markkinointitilaisuus omalle yritykselle. Meitä kiinnosti eniten, miten pieni yksityisyritys huolehtii henkilökunnastaan sosiaalisen vastuun nimissä. Työaikoja työntekijät eivät voineet moittia, koska yritys on auki vain päivisin. Työtahti ruuanvalmistuksineen ja vilkkaan lounasajan hoitamisineen on kuitenkin kova, ja kaksi työntekijää pystyvät sen kuulemma juuri ja juuri hoitamaan. He toivoivatkin enemmän kannustusta ja palkitsemista, jotta raskaassa työssä pysyisi työkykyisenä mahdollisimman pitkään. Molemmat työntekijät olivat alle kolmekymppisiä. Palkkaansa he olivat periaatteessa tyytyväisiä, kun otetaan huomioon mukava ja säännöllinen työaika.

Toivoisimme, että työorganisaatiot huomioisivat entistä enemmän vastuullisuuden eri osa-alueita, esimerkiksi lopettaisivat kertakäyttöastioiden tilaamisen, huomioisivat nuorille annettavan mallin vaikutuksen vastuullisuuden kehittymiseen ja muistaisivat sosiaalisen vastuullisuuden myös henkilöstöasioissa. Tasapuolisuus, avoimuus, pienikin muistaminen ja palkitseminen vuosittain kannustaisi, motivoisi ja toisi sitä pientä mielihyvää. Vastuullisuuden tulisi myös näkyä enemmän organisaatioiden strategioissa - siellä kivijalassa, arvopohjassa.

Oppia ikä kaikki

Jotta vastuullisuuden kehitys toteutuisi ravintola-alalla, toimenpiteet on suunnattava myös alan koulutukseen. Opetushallitus on jo vuonna 2010 julkaissut raportin nimeltään Kestävää ammatillista koulutusta. Raportti on monipuolinen ja tarjoaa laajasti erilaisia työkaluja siihen, kuinka kestävän kehityksen tietoisuutta ja toimenpiteitä voi lisätä ammatillisen koulutuksen opetettaviin sisältöihin. Kansallisessa opetussuunnitelmassa on jo vuosien ajan vilahdellut sanat kestävä kehitys ja vastuullisuus. Ne ovat olleet osana kaikkien ammatillisten opintojen toteutussuunnitelmaa. Kuitenkin käytännön työssä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen toimenpiteet ovat rehellisesti sanoen jääneet muiden asioiden varjoon. Ravintola-alalla opiskeluissa puhutaan paljon ekologisesta vastuusta; veden ja energian säästöstä, ruokahävikistä jne. Mutta sosiaalinen ja taloudellinen vastuu jää lähes huomioitta. Pelvo on opinnäytetyössään huomannut saman haasteen. Hän haastatteli tarjoilijaopiskelijoita sekä ravintolapalvelun opettajaa. Johtopäätöksinä hänellä oli, että vastuullisuusasioita ja varsinkin eettisiä asioita käsitellään opetuksessa todella vähän. Opettaja Leinon mielestä opiskelijat eivät tiedosta vastuutaan anniskellessaan alkoholia ja heidän perustietonsa ovat heikot. Ravintola-alan yrittäjät ovat myös havahtuneet vastuullisuuden opetuksen vähäisyyteen.

Kaikissa yrityksissä ei ole henkilökuntaa tai aikaa opettaa vastuullisuuden periaatteita ja käytännön toimia esimerkiksi anniskelussa. Ravintola-alan yrittäjät ovat myös huolissaan nuorten työntekijöiden heikosta motivaatiosta sekä sitoutumisesta työhön. Jo nyt on pulaa ammattitaitoisesta henkilökunnasta ja palvelusektorilla kasvu tulee lisääntymään. Tämä synnyttää kilpailua ammattitaitoisista työntekijöistä ja asettaa suuret haasteet myös koulutukselle. Uudet ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat ovat kommentointikierroksella ja vastuullisuus sekä kestävä kehitys on kaikkien tutkintojen suunnitelmien sisällöissä. Toivottavasti vastuullisuus nostetaan opetussuunnitelmissa niin tärkeäksi osatekijäksi, ettei sitä voida missään koulutuksen vaiheessa ohittaa. Ravintola-alan yritykset tarvitsevat vastuullisia ja ammattitaitoisia työntekijöitä tulevaisuudessakin.

Emme ole aiemmin, ennen nykyisiä opintoja, paljoakaan perehtyneet vastuullisuuteen. Pidimme lähinnä asiasta innostuneita ns. viherpiipertäjinä. Sen sisältämät asiat olivat kyllä tiedossa, mutta niihin on nyt tullut syvyyttä ja ne aiheuttivat keskuudessamme pohtimista ja herättivät tietoisuutta siitä, miten suuri ongelma esimerkiksi ilmastonmuutos ja jätteet todellisuudessa ovat. Tämä on tietysti myös ikäkysymys, on kyse omien lasten ja lastenlasten tulevaisuudesta. Olemme miettineet, miten voisimme nyt ja jatkossa lisätä vastuullisuutta töissämme ja ajatuksia on jo herännytkin mm. muovijätteen vähentämisestä. Kaikki pienetkin teot antavat mallia nuorille. Raisa jätti esimerkiksi baarityön opetuksessa pois muovipillit juomasekoituksista ja muut muovikoristeet. Hän aikoi tilata maatuvia pillejä, mutta tukkuerän hinta olisi ollut 265 e/ 500 kpl! Joten Raisa päätti, ettei opetuksessa käytetä pillejä lainkaan – niin tekevät myös valveutuneet baarit. Pääkaupunkiseudun tasokkaissa baareissa hävikin ja jätteen välttäminen on osa toimintatapaa ja esimerkiksi juomasekoitusten koristeiden valmistamisen jälkeen sitrushedelmien liha käytetään tuorepuristettuihin mehuihin ja omatekoisiin makusiirappeihin.

Jo pieni päätöskin auttaa, mitäpä jos kieltäytyisit muovipilleistä. Muovipilli on Top 10 yleisimmän muovijätteen joukossa, joita maailman meristä löydetään. Jos ihan välttämättä haluat jatkaa pillien käyttöä, tutustu mieluummin metallisiin tai puisiin kestovaihtoehtoihin. Lisäksi voit näytää, että välität. Käy osallistumassa “Stop Sucking” -haasteeseen täällä: http://www.lily.fi/blogit/eco-log?page=1

Lähteet:
Kauhanen, M. 2016. Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla. Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitos. Viitattu 11.1.2018. Http://www.labour.fi/?wpfb_dl=4437.
Kespro ravintolailmiöt 2018 –tutkimus julkaistu –ravintolaruokailu murroksessa. N.D. Kesko. Viitattu 11.1.2018. Https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2017/kespro-ravintolatrendit-2018--tutkimus-julkaistu/.
Kärppä, J., Laurila, T., Lundgren, K. 2010. Kestävää ammatillista koulutusta. Näkökulmia ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2010:7.
Pelvo, M. 2010. Vastuullinen ja eettinen anniskelu ravintolatyössä. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu, palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma. Viitattu 13.1.2018. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15984/pelvo_merja.pdf.pdf?sequence=1
S-ryhmän 100 vastuullisuustekoa. N.D. S-ryhmä. Viitattu 11.1.2018. https://www.s-kanava.fi/web/s-ryhma/100-tekoa
Taipale-Lehto, U. 2016. Vähittäiskaupan osaamistarveraportti. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2016:1.

Teksti: Raisa Cantos, Margit Heimo ja Sanna Kinnunen
Restonomi (YAMK) -opiskelijat, JAMK

Tulevaisuuden ruokapalvelut senioreille -seminaari 10.4.2018 klo 10-16, JAMK Tulikari Auditorio

Tule keskustelemaan aiheesta ja ideoimaan Tulevaisuuden ruokapalveluja senioreille -työpajaan.

Ohjelma

10.00 Seminaarin avaus
          Enni Mertanen, JAMK
          Raisa Valve, Helsingin yliopisto
10.15 Ikääntyneiden ravitsemus ja ruokapalvelut
          Saila Paavola, Gery ry
10.45 Kestävyys ruokapalveluissa
          Lise Justesen, Copenhagen University
          Enni Mertanen, JAMK
11.00 Selvitys kotiateriapalveluiden kehittämistarpeista
          Päivi Jämsen, Amko ry
11.20 Tulevaisuuden työkaluja ruokapalveluille
          Alex Hytönen, Jamix Oy
11.40 Madkasse - Ruokakassipalvelu sairaalasta kotiutuville
          Lise Justesen
   
12-13 Omakustanteinen lounas

13.00 Tulevaisuuden palvelut ikäihmisille - uusia ruokapalveluideoita
          JAMK
13.10 Tulevaisuuden palvelut -työpaja
          Vetäjinä JAMKin YAMK-opiskelijat
15.00 Työpajan tulosten purku
          YAMK-opiskelijat
15.50-16.00
          Päivän yhteenveto
          Enni Mertanen ja Raisa Valve

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen JAMKin Web-sivujen kautta
https://www.jamk.fi/fi/Tapahtumat/ruokapalvelutseminaari/

Lisätietoja seminaarista:
Enni Mertanen, yliopettaja
enni.mertanen@jamk.fi
040 717 7509

Vastuullisuuden teema (2/5): Majoituspalveluyritysten vastuullisuus

Majoitustoiminnan vastuullisuus on jo vuosia keskittynyt ympäristönäkökulmaan, veden ja energian säästämiseen, pyykin vähentämiseen, kestävien materiaalien käyttämiseen ja jätteiden vähentämiseen.  Edellä mainitut toimet ovat olleet vaatimuksina yleisimmissä matkailualan ympäristömerkkien kriteereissä.  Näitä ympäristöä säästäviä toimia jokainen hotelli on joutunut tekemään myös taloudellisista syistä, koska veden kulutus, tekstiilit ja niiden huolto sekä lämmitys ja valaistus ovat suurimmat kiinteät kulut majoitustoiminnassa.  Näihin ympäristökriteereihin on mielellään myös sitouduttu, koska kaikkien säästötoimien onnistuminen on näkynyt myös yrityksen tuloksessa.

  

Perinteisen majoitustoiminnan ympäristövastuun haasteena on vanha rakennuskanta. Vuosikymmeniä, Keski-Euroopassa jopa vuosisatoja vanhat kiinteistöt vaativat usein isoja remontteja, jotta niistä saadaan ympäristöystävällisiä.  Pariisin ilmastosopimus edellyttää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, joten kansallisilla tasoilla varmasti myös lainsäädännöllä ja erilaisilla tukitoimilla vaikutetaan yritystoiminnan siirtymistä yhä energiatehokkaimpiin ja vähäpäästöisempiin ratkaisuihin. Yksi suuri ympäristöön vaikuttavat tekijä on majoituspaikan sijainti. Suuret kaupunkihotellit sijaitsevat jo liiketoiminnallisistakin syistä  keskustoissa, liikenneyhteyksien varrella. Niihin kulkeminen on joukkoliikevälineillä mahdollista.  Toinen haaste, etenkin ympäristön sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen näkökulmasta, on rakennetut matkailuympäristöt. Näitä ovat mm. suuret lomahotelli keskittymät, jotka tuhoavat niin luonnon kuin alueen kulttuurin. Tätä matkailualan suurta kasvua tapahtuu parhaillaan Lapissa, ja tässä taloudellisen kasvun huumassa harvemmin tuodaan vastuullisuusnäkökulmaa esille. Ruokavastuu on hotelleihin tullut, käsityksemme mukaan, asiakkaiden vaatimuksesta. Lähiruoka on trendi, samoin luomuruuan suosiminen, joten jokaisen hotellin markkinoinnissa ne mainitaan.

Selvästi uusi vastuualue, jota myös markkinoinnissa hyödynnetään, on sosiaalinen vastuu. Paikallisuuden suosiminen ei koske ainoastaan ruokaa vaan halutaan, että majoitustoiminta lisää alueen hyvinvointia. Yritykset voivat palkata vajaakuntoisia ja vaikeasti työllistyviä henkilöitä, esimerkiksi maahanmuuttajia.  Matkailu ja majoitusliiketoiminta kansainvälisenä toimintana voi hyvin toimia monikulttuurisena työpaikkana. Maassamme on lukuisia muitakin vaikeassa työllistymistilanteessa olevia henkilöitä, joille vain harva majoitusliike tarjoaa työtä. Nämä osatyökykyiset henkilöt voivat hoitaa majoituksessa monia tehtäviä, kunhan saavat huolellisen ohjauksen ja opastuksen työhönsä. Toki on tärkeää, että heille maksetaan tehdystä työstä myös palkkaa. 

Kehitysvammaisten tasa-arvoinen palkkaus on herättänyt keskustelua useissa eri foorumeissa. Suurin syy, miksi kehitysvammaisia ei palkata tavalliseen palkkatyöhön, on tiedon puute. Työnantajat eivät tiedä mihin eri tukiin he ovat oikeutettuja palkatessaan kehitysvammaisen henkilön. Usein työnantajat karttavat myös vastuuta, joka koituu kehitysvammaisen palkkauksesta. Vastuu voi kohdistua niin kehitysvammaiseen itseensä kuin aineelliseen- tai taloudelliseen vastuuseen. Myös ennakkoasenteet ja muiden työntekijöiden suhtautuminen voi vaikuttaa kehitysvammaisen palkkaukseen joko myönteisesti tai kielteisesti. Usein omakohtaiset kokemukset edesauttavat erityistä tukea tarvitsevien palkkauksessa. Myös kehitysvammaisen oma terveydentila vaikuttaa työllistymiseen: miten henkilö jaksaa tehdä töitä, onko hän sosiaalinen ja kuinka paljon tukea ja ohjausta hän tarvitsee työssään? Työtehtävien tulisi olla rutiininomaisia, selkeitä ja hyvin ohjattuja.

Vaikeassa työllistymistilanteessa olevien kohdalla ongelma on sama sekä yrityksissä että kunnissa, joissa ei ole tietoa työllistymisen eri tukimuodoista. Tässä olisi vielä paljon kehitettävää. Tarvittaisiin taho, joka olisi perehtynyt työllistymisen tukipalveluihin ja jolla olisi tietoa myös työnhakijoista ja avoimista työpaikoista. Koko ajan tulee uusia yrityksiä, tukimuotoja ja työtä vailla olevia työntekijöitä, joten tiedon päivittäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Paikallisesti hyvän tuottaminen on ristiriidassa majoitustoiminnan ketjuuntumisen kanssa. Kuka omistaa hotelliketjut ja ohjautuuko raha alueelle vai veroparatiiseihin? Miten alue hyötyy, jos majoitustulot menevät kansainväliselle yritykselle?  Suomessa Restel -hotelliketju siirtyy ulkomaiselle Scandicille, ja Suomessakin on majoitustoimintaa, jossa työntekijät tuodaan ulkomailta yrittäjän mukana. Hyötyvätkö ulkomaiset yritykset suomalaisten sijaan esimerkiksi kehitysaluerahoista?

Selkeää, mitattua tietoa siitä, miten vastuullisuus on vaikuttanut majoituspaikan valintaa ei majoitusliikkeillä ollut. Ilmeisesti tässä pätee se, mitä kuulimme Aalto yliopistossa; vastuullisuudesta tehtyjen tutkimusten mukaan vastuullisuus tuo lisäarvoa. Valinta kuitenkin tehdään  esimerkiksi hinnan perusteella. Airbnb -majoitustoiminta on jakamistaloutta, joka lähtökohtaisesti on vastuullista, taloudellisen hyvinvoinnin jakamista. On myös ekologisesti järkevää, että tyhjillään olevat asunnot saadaan käyttöön uuden rakentamisen sijaan. Suurissa kaupungeissa airbnb -toiminta on kuitenkin nostanut vuokrien hintoja ja pahimmillaan aiheuttanut asunnottomuutta. 

Haasteita ovat: matkailualan kasvu ja suunnitelmattomuus, majoitusala vaatii suuren investoinnit, vanhentunut rakennuskanta,  kaupunkialueiden ruuhkautuminen, maaseudun majoitustoiminnan kehittäminen kestävästi, vastuullisuuden merkitys kaikilla osa-alueilla tulee lisääntymään

Kehitysnäkymiä ovat: sosiaalisen vastuun kasvaminen, uuden teknologian ja clean techin mahdollisuudet, esim. nollaenergiatalot jne,  vastuullisuuden vaatimus asiakkailta, jakamistalous koetaan myönteisenä, esim.  kesämökin voi vuokrata omistamisen tai rakentamisen sijaan, sosiaalinen suvaitsevaisuus tulee lisääntymään

Kuntien vastuullinen toiminta tukee myös yrittäjien toimintaa

Kunnissa pyritään pitämään yrittäjistä hyvää huolta. Kuntiin on useimmiten palkattu henkilö, joka kehittää kuntien yritystoimintaa. Yhteydenpito paikallisiin yrittäjiin on säännöllistä ja uusille yrittäjille pyritään luomaan mahdollisimman hyvät puitteet uuden yrityksen käynnistämiseksi. Tämä on todellinen win-win tilanne. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa tilanne muodostuu 3 x win-tilanne eli lisäksi työllistetään paikallisia nuoria tai työttömiä. Majoitus- ja ravitsemuspalveluissa pyritään käyttämään paikallisia palveluntarjoajia aina mahdollisuuksien mukaan. Kunnat järjestävät myös yrittäjille yhteisiä tapaamisia, joissa yrittäjät pääsevät tutustumaan toisiinsa ja luovat mahdollisia synenergiaetuja yritystensä hyväksi. Kunnat tukevat yrittäjiä myös erilaisin lahjoituksin.

Vastuullisuuden merkitys korostuu myös kaavoituksessa. Kuinka paljon kaavoitetaan yritystontteja ja yritystonttien sijainti kaavoituksessa on tärkeää.  Vastuullisuus näkyy myös kuntastrategioissa. Kunnissa pohditaan pidemmän aikavälin suunnitelmia, jossa vastuullisuus kulkee yhtenä tärkeänä osatekijänä mukana.

Kuntien asiakkaat ovat tänä päivänä hyvin tietoisia vastuullisuusasioista. Normaalina arkena vastuullisuus tulee hyvin voimakkaasti esiin pesu- ja puhdistusaineissa, elintarvikkeissa, biojätteen määrissä sekä kaavoitusasioissa. Kuntaan muuttajan valintaperusteena voi olla kunnan kehitys- ja kehitysnäkymät -strategia, joka perustuu kunnan vastuullisuuteen. Näin ollen kunnan vastuullisuus voi olla kuntaan muuttajan valintaperuste.

Kunta markkinoi itseään tonteillaan, palvelun laadullaan, työpaikoilla ja virkeällä yritystoiminnalla. Vahvana tekijänä markkinoinnissa on kunnan vastuullisuus ja toimenpiteet vastuullisuuden edistämiseksi. Kunnilla on omat lait ja määräykset esimerkiksi työlainsäädäntö- ja työturvallisuuslaki. Niitä noudattamalla kunta huolehtii työntekijöidensä sosiaalisesta vastuusta ja perehdytyksestä toimimaan vastuullisesti kuntatyöntekijänä. Kuntatyöntekijöistä pidetään monin eri tavoin huolta, mm. työterveys järjestetään, kulttuuri- ja virkistysseteleitä sekä erilaisia koulutuksia tarjotaan. Lisäksi käytössä on varhaisen välittämisen toimintamalleja, joilla pyritään ennalta ehkäisevään toimintaan. Kunta on vastuullinen toimija Suomessa.

Tekstit: Minna Kotiranta-Taipale, Kati Moisio, Minna Uusitalo ja Päivi Yrölä-Jussila

Restonomi (YAMK) -opiskelijat, JAMK

Vastuullisuuden teema (1/5): Sosiaalinen vastuu - vastuu ihmisistä kaikkialla maailmassa

Sosiaalinen vastuu käsittelee ihmisiä. Perinteisimmillään pyritään parantamaan työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia. Laajimmillaan sosiaalinen vastuu käsittelee organisaation toimialueen ihmisten hyvinvointia ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Sosiaalinen vastuu organisaatoissa on osittain lakisääteistä, osittain arvopohjaista.  Sosiaalinen vastuu perustuu kuitenkin ihmisoikeuksiin. Sosiaalisesti vastuullinen organisaatio huolehtii ihmisten fyysisestä terveydestä ja turvallisuudesta, kohtelee ihmisiä ihmisoikeuksia kunnoittaen sekä tyydyttää omalta osaltaan ihmisten psykkiset, sosiaaliset  ja taloudelliset tarpeet. Organisaatioiden sosiaalisen vastuun tulisi sisältää vastuu ihmisistä kaikialla maailmassa. Organisaatoiden on määriteltävä, miten ne tuota tavoitetta tavoittelevat:  lahjoituksilla, eettisllä valinoilla, sitoumuksilla, kehitystyöllä, vai osallistuvatko ollenkaan. 

Kehitysapua OECD tilastojen mukaan antavat eniten Yhdysvallat, Saksa, Englanti, Japani ja Ranska. Vuoden 1990 jälkeen 700 miljoonaa ihmistä on noussut äärimmäisestä köyhyydestä, ja yli 90 prosenttia maailman lapsista voi aloittaa koulunkäynnin erilaisten kehitysyhteistyömuotojen edesauttamana. Äärimmäisessä köyhyydessä elää silti edelleen yli miljardi ihmistä. Kehityksen merkittävämpiä esteitä ovat taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus sekä ilmastonmuutoksen seuraukset.

Suomi tukee kehitysmaiden omia kehityspyrkimyksiä sekä poliittisella vaikuttamistyöllä että rahoituksella. Kestävien tulosten aikaansaaminen on mahdollista vain taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen keinoin. Tärkeää on kunkin maan vastuu omasta kehityksestään ja kansallisten voimavarojen lisääminen. Virallisella kehitysavulla on edelleen merkittävä rooli erityisesti vähiten kehittyneiden ja hauraiden maiden tukemisessa. Myös yksityisen sektorin vastuullisen yritystoiminnan merkitys tulee kasvamaan. Tätä pitäisi organisaatioiden todella pohtia ja ottaa vakavasti. Sosiaalisen vastuullisuuden maine, jota pidetään tärkeänä osana tulevaisuuden organisaatioiden menestymisehtona, voi vaikuttaa myös yrityksen taloudelliseen tulokseen. Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa sitä. 

Suomen ulkoministeriö käyttää paljon rahaa, 956 miljoonaa euroa vuonna 2016, erilaisten kehitystyöhankkeiden rahoittamiseen eri puolille maailmaa.  Sosiaalista vastuuta tulee kaikkien kuitenkin kantaa. Ilman Ulkoministeriön myöntämiä hankerahoituksia eivät kehitystyötä tekevät organisaatiot ja järjestöt olisi voinneet toteuttaa yhteisprojekteja  ja saavuutta merkittäviä tuloksia. Tärkeä osa on myös organisaatoiden ja yksityisten henkilöiden lahjoituksilla, erityisesti Suomen Punaisen Ristin  ja Kirkon ulkomaan avun kehitysyhteistyössä. Suomen Punaisen Ristin kehitysyhteistyötä rahoitettiin suomalaisten lahjoittajien, Ulkoministeriön ja EU rahoituksella 9,1 miljoonalla  eurolla ja Kirkon ulkomaanavun työtä rahoittivat 30,1 miljoonalla eurolla yksityiset, yritykset, yhteisöt, seurakunnat, valtio ja kansainvälinen apu. 

Haasteina yleensä kehitysyhteistyöprojekteissa  on  omistajuus: miten saada paikalliset kumppanit ja toimijat ottamaan vastuutta ja olemaan aktiivisia toimijoita. Toisena on kumppanuus: luottamusverkostojen rakentaminen, strateginen kumppanuus ja muut alueella toimivat organisaatiot, kansalliset ja kansainväliset, tulee saada mukaan yhteiseen toimintaan innovoinnnista toteutukseen asti. Työn  tulee olla johdonmukaista verkostojen rakentamista. Kestävimmät tulokset syntyvät usein pitkäaikaisella ja sitoutuneella yhteistyöllä, yleensä monen vuoden työnä. Kolmas haaste on osaaminen: paikallisten toimijoiden osaamisen vahvistaminen, jotta  he rohkaistuvat ottamaan toiminnasta vastuuta. He ovat kuitenkin oman alueensa asiantuntijoita. Haasteena on myös hallinnollisen vastuun ottaminen.  

Eri toimijatahojen tulee olla strategisesti sitoutuneita hankeeseen.  Hankkeissa, jotka kohdistuvat ihmisiin ja heidän toimintaansa, pitää  toiminta kohdistaa yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnalliselle tasolle, jotta syntyy tuloksia. Tärkeintä kuitenkin on ymmärtää, että paikalliset toimijat tulee sitouttaa projekteihin niin, että he kantavat niistä lopulta vastuun ja että toiminta siirtyy normaaliksi tavaksi toimia ja auttaa kohdemaan yhteiskuntaa sekä asukkaita parempaan elämään. Meidän täällä Suomessa, yltäkylläisessä yhteiskunnassa, jossa on puhdasta vettä, kunnolliset asumukset ja tarpeeksi ruokaa, on vaikea ymmärtää, millaisissa oloissa ihmiset esimerkiksi slummeissa elävät ja kuinka vaikea sieltä on omin voimin ponnistaa kohti parempaa elintasoa, koulutusta ja työtä. Jokaisen meistä tulisi pysähtyä ja miettiä oma sosiaalinen vastuumme ja kuinka sitä toteutamme yksityishenkilöinä ja organisaatiossa, jossa toimimme.

Teksti: Merja Parviainen, Restonomi (YAMK) -opiskelija, JAMK

Restonomiopiskelijat luottavat tulevaisuuteen

Laurean Palvelumuotoilun YAMK-opiskelijat järjestivät marraskuussa 2017 kuusi yhteiskehittämisen työpajaa, joissa pureutuivat juuri opintonsa Laureassa aloittaneiden restonomien tulevaisuuden haaveisiin. Työpajojen tavoitteena oli kartoittaa ja syventää ymmärrystä ensimmäisen vuoden restonomi-opiskelijoiden (amk) koulutustaan koskevista odotuksista ja toiveista, sekä heidän ammatillisista haaveistaan.

Työpajoissa odotuksia ja toiveita kutkuteltiin erilaisin menetelmin: käytössä oli esimerkiksi Lego Serious Play (LSP), Tulevaisuuspyörä, Moodboardit, Cocktaillasi-ideakehys-menetelmä, Tulevaisuusmuistelu sekä Ideointikanvas.

Maailma muuttuu ja kilpailu kovenee­­

Yhteiskehittämisen työpajoissa nousi havaintona, että restonomiopiskelijoilla on heidän oman näkemyksensä mukaisesti pääasiallisesti positiiviset tulevaisuuden näkymät ja monet ovet avoinna.

Tulevaisuutta ajatellessa, opiskelijat uskovat erityisesti matkailun lisääntymiseen Suomessa. Sitä kautta he kokevat, ettei työllistyminen alalle tule olemaan vaikeaa. Toisaalta myöskin kilpailu asiakkaista tulee lisääntymään. Pärjätäkseen markkinoilla he tulevat tarvitsemaan hyvien vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja ja ymmärrystä siitä, miten ala muuttuu uusien innovaatioiden ja teknologioiden myötä. Koulutuksen tulee olla ajankohtaista ja muuttuva maailma pitää ottaa huomioon.

Kansainvälisyys ”fiini rantahotelli ulkomailla”

Kansainvälisyys on tärkeä tekijä sekä opiskelijoiden motivaatiossa, ammatti-identiteetissä että alan tulevaisuuden näkymänä. Jotta alan ammattilaisena menestyy, niin mahdollisuus opiskella kieliä ja saada tietoa ja kokemusta eri kulttuureista ja mm. etiketeistä on tärkeää. Monen toiveissa on mahdollisuus työskennellä ulkomailla tai Suomessa kansainvälisissä tehtävissä.

Ammatillinen ja henkilökohtainen kasvu

Työpajojen perusteella voi todeta, että yhtä aikaa tulevaisuus sekä on että ei ole epäselvä. Toisaalta on mahdollisuus keskittyä joko tiettyyn asiaan tai ”kokeilla kaikenlaista”. Työpajojen tuloksien pohjalta voi myös pohtia, että tarkoittaako uralla eteneminen myös työuralla kehittymistä?

Verkostoituminen ja ihmissuhteet

Suunnitelmissa näkyi osallistujien ikävaihe ja toisaalta maailmantila. Halutaan elämyksiä, matkustusta työssä ja vapaa-ajalla sekä omaa vapaa-aikaa. Restonomiopiskelijat kokevat, että ”tämä hetki on tärkeä”, siksi myös tuki opiskelulle ja näkymät lähitulevaisuuteen ovat tärkeitä. Verkostoituminen opintojen aikana auttaa saamaan jalkaa oven väliin kiinnostaviin yrityksiin.

Miten ala voi tukea tulevaisuuden restonomin tulevaisuutta, työllistymistä ja menestymistä uralla?

Unelmat vs. käytäntö: Koulutuksen tulisikin yhdessä elinkeinon kanssa pohtia, että miten pystytään vastaamaan tähän intoon ja kykyyn unelmoida ja samalla tuottamaan tarpeellista opetusta ja tervettä realismia?

Motivaatio: miten koulutus voisi parhaalla mahdollisella tavalla tuoda yhteen opiskelijoita ja monipuolisesti inspiroivia tarinoita ja ihmisiä?

Sattuma? Ensimmäiset viikot ovat ratkaisevia sitouttamisen kannalta, jotta uusille opiskelijoille tulee tunne, että minähän kuulun tänne ja opiskelu on kivaa ja innostavaa. Koulutuksessa tulisi antaa opiskelijoille jatkuvaa, henkilökohtaista palautetta heidän kehittymisestään. Positiivisen minäkokemuksen kautta opiskelijoiden itsevarmuus ammattilaisena kasvaa.

Palvelumuotoilun YAMK opiskelijoiden fasilitoimissa yhteiskehittämisen työpajoissa etsittiin opintojen alussa olevien restonomiopiskelijoiden ajatuksia tulevaisuuden haaveista. Toivatko työpajat sitten jotain uutta? Ainakin näiden perusteella restonomiopiskelijoiden tulevaisuuden usko on positiivinen. Ja haaveet ohjaavat sitä tulevaisuutta, jota kohden tuleva restonomi alan ammattilaisena itselleen pyrkii rakentamaan.

Lähteet:

Kantojärvi, P. 2012. Fasilitointi luo uutta : menesty ryhmän vetäjänä. Helsinki:Talentum

Mattelmäki, T. & Visser, F.S. 2011. Lost in CO-X. Interpretations of co-design and co-creation

Luettu: https://window874.files.wordpress.com/2012/09/mattelmaki_lost-in-cox_fin-1.pdf

Stickdorn,M. & Schneider, M. 2010. This is service design thinking. Basics- tools- cases. Amsterdam : BIS Publishers

Julkaisemattomat aineistot:

Laurea-ammattikorkeakoulu. YAMK opiskelijoiden Yhteiskehittäminen palvelumuotoilussa opintojakson tuotokset.

Teksti: Päivi Mantere, lehtori, tutkintovastaava, projektiasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu

Ajankohtaisia näkökulmia vastuulliseen liiketoimintaan

Matkailu- ja palveluliiketoiminnan YAMK-opiskelijat vierailivat Vastuullisuuden kehittäminen palveluliiketoiminnassa –opintojaksolla Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa 12.12.2017. Asiantuntijoiden KTT Mika Kuisman ja MTT Armi Temmeksen agendana oli johdattaa opiskelijat vastuullisen liiketoiminnan ajankohtaisiin näkökulmiin.

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa käytännössä ’fiksumpaa’ liiketoimintaa; parhaimmillaan sellaista, mikä jo alun alkaen huomioi toiminnan koko elinkaaren aikaiset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Kävimme läpi kestävämmän liiketoiminnan ja yritysvastuun maailmanlaajuisia ja kansallisia ajureita, jotka ohjaavat innovointia ja yritystoimintaa kohti kestävää kehitystä. Ajureista ja megatrendeistä nostettiin esille esim. LOHAS-elämäntyyli, taloudellinen epävakaus, krooninen köyhyys ja Degrowth-ajattelu.

Yritysesimerkkeinä kestävyyteen perustuvista liiketoiminnasta nostettiin esille mm. Durat, Globe Hope, Würth, Eko Expert, Interface ja Safechem. Meidät haastettiin pohtimaan kestävää kehitystä monesta eri näkökulmasta, esiin nostettiin muun muassa kokonaistaloudellisuus-tarkastelu ja hankintaosaamattomuus.

Kaikki jo tunnemme hyvin ’jalanjälki’ –käsitteen yritysten tai yksittäisten kuluttajien vastuullisuutta pohdittaessa. Puhumme esimerkiksi hiili-, vesi- tai verojalanjäljestä. Uutena vastuullisen liiketoiminnan käsitteenä opimme termin ’kädenjälki’. Kädenjälki kuvaa positiivisemmassa mielessä sitä, miten voimme edistää vastuullisuutta luovalla otteella. Asiasta on vastikään ilmestynyt myös kirja: Nettopositiivisuus - Menestyvän ja vastuullisen liiketoiminnan uusi taso.

Uutta oppineina ja opintomatkasta virkistyneinä,

Anne Törn-Laapio, Sini Seppelin & opiskelijaryhmä

Heikot signaalit ennakoivat ruokapalvelujen muutoksia

Ruokapalveluihin vaikuttavat monet maailmalla ja kotimaassakin tapahtuvat muutokset, esimerkiksi sote- ja maakuntauudistukset, mutta myös alan trendit ja megatrenditkin. Jos peilataan tämän hetken ruoka- ja ravintolatrendejä, ovat vastuullisuus, eettisyys ja ekologisuus arvoina voimakkaasti esillä. Isoina trendeinä ovat tällä hetkellä myös vegaaniruokavalio ja raakaruoka, jotka itsessään ovat terveellisyytensä lisäksi myös ekologisia ja eettisiä valintoja. Heikkoihin signaaleihin ja muutoksiin vaikuttavat monet poliittiset tekijät, kuten esimerkiksi alkoholilakiuudistus, yritystukien uudistus, työvoimapula ravintola-alalla, maatalousyrittäjien tukeminen, EU:n elintarvikelakiuudistus sekä elintarvikevero.

Lue lisää:  http://blogit.jamk.fi/turbinaattori/category/ruoka/