Vastuullisuuden teema (2/5): Majoituspalveluyritysten vastuullisuus

Majoitustoiminnan vastuullisuus on jo vuosia keskittynyt ympäristönäkökulmaan, veden ja energian säästämiseen, pyykin vähentämiseen, kestävien materiaalien käyttämiseen ja jätteiden vähentämiseen.  Edellä mainitut toimet ovat olleet vaatimuksina yleisimmissä matkailualan ympäristömerkkien kriteereissä.  Näitä ympäristöä säästäviä toimia jokainen hotelli on joutunut tekemään myös taloudellisista syistä, koska veden kulutus, tekstiilit ja niiden huolto sekä lämmitys ja valaistus ovat suurimmat kiinteät kulut majoitustoiminnassa.  Näihin ympäristökriteereihin on mielellään myös sitouduttu, koska kaikkien säästötoimien onnistuminen on näkynyt myös yrityksen tuloksessa.

  

Perinteisen majoitustoiminnan ympäristövastuun haasteena on vanha rakennuskanta. Vuosikymmeniä, Keski-Euroopassa jopa vuosisatoja vanhat kiinteistöt vaativat usein isoja remontteja, jotta niistä saadaan ympäristöystävällisiä.  Pariisin ilmastosopimus edellyttää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, joten kansallisilla tasoilla varmasti myös lainsäädännöllä ja erilaisilla tukitoimilla vaikutetaan yritystoiminnan siirtymistä yhä energiatehokkaimpiin ja vähäpäästöisempiin ratkaisuihin. Yksi suuri ympäristöön vaikuttavat tekijä on majoituspaikan sijainti. Suuret kaupunkihotellit sijaitsevat jo liiketoiminnallisistakin syistä  keskustoissa, liikenneyhteyksien varrella. Niihin kulkeminen on joukkoliikevälineillä mahdollista.  Toinen haaste, etenkin ympäristön sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen näkökulmasta, on rakennetut matkailuympäristöt. Näitä ovat mm. suuret lomahotelli keskittymät, jotka tuhoavat niin luonnon kuin alueen kulttuurin. Tätä matkailualan suurta kasvua tapahtuu parhaillaan Lapissa, ja tässä taloudellisen kasvun huumassa harvemmin tuodaan vastuullisuusnäkökulmaa esille. Ruokavastuu on hotelleihin tullut, käsityksemme mukaan, asiakkaiden vaatimuksesta. Lähiruoka on trendi, samoin luomuruuan suosiminen, joten jokaisen hotellin markkinoinnissa ne mainitaan.

Selvästi uusi vastuualue, jota myös markkinoinnissa hyödynnetään, on sosiaalinen vastuu. Paikallisuuden suosiminen ei koske ainoastaan ruokaa vaan halutaan, että majoitustoiminta lisää alueen hyvinvointia. Yritykset voivat palkata vajaakuntoisia ja vaikeasti työllistyviä henkilöitä, esimerkiksi maahanmuuttajia.  Matkailu ja majoitusliiketoiminta kansainvälisenä toimintana voi hyvin toimia monikulttuurisena työpaikkana. Maassamme on lukuisia muitakin vaikeassa työllistymistilanteessa olevia henkilöitä, joille vain harva majoitusliike tarjoaa työtä. Nämä osatyökykyiset henkilöt voivat hoitaa majoituksessa monia tehtäviä, kunhan saavat huolellisen ohjauksen ja opastuksen työhönsä. Toki on tärkeää, että heille maksetaan tehdystä työstä myös palkkaa. 

Kehitysvammaisten tasa-arvoinen palkkaus on herättänyt keskustelua useissa eri foorumeissa. Suurin syy, miksi kehitysvammaisia ei palkata tavalliseen palkkatyöhön, on tiedon puute. Työnantajat eivät tiedä mihin eri tukiin he ovat oikeutettuja palkatessaan kehitysvammaisen henkilön. Usein työnantajat karttavat myös vastuuta, joka koituu kehitysvammaisen palkkauksesta. Vastuu voi kohdistua niin kehitysvammaiseen itseensä kuin aineelliseen- tai taloudelliseen vastuuseen. Myös ennakkoasenteet ja muiden työntekijöiden suhtautuminen voi vaikuttaa kehitysvammaisen palkkaukseen joko myönteisesti tai kielteisesti. Usein omakohtaiset kokemukset edesauttavat erityistä tukea tarvitsevien palkkauksessa. Myös kehitysvammaisen oma terveydentila vaikuttaa työllistymiseen: miten henkilö jaksaa tehdä töitä, onko hän sosiaalinen ja kuinka paljon tukea ja ohjausta hän tarvitsee työssään? Työtehtävien tulisi olla rutiininomaisia, selkeitä ja hyvin ohjattuja.

Vaikeassa työllistymistilanteessa olevien kohdalla ongelma on sama sekä yrityksissä että kunnissa, joissa ei ole tietoa työllistymisen eri tukimuodoista. Tässä olisi vielä paljon kehitettävää. Tarvittaisiin taho, joka olisi perehtynyt työllistymisen tukipalveluihin ja jolla olisi tietoa myös työnhakijoista ja avoimista työpaikoista. Koko ajan tulee uusia yrityksiä, tukimuotoja ja työtä vailla olevia työntekijöitä, joten tiedon päivittäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Paikallisesti hyvän tuottaminen on ristiriidassa majoitustoiminnan ketjuuntumisen kanssa. Kuka omistaa hotelliketjut ja ohjautuuko raha alueelle vai veroparatiiseihin? Miten alue hyötyy, jos majoitustulot menevät kansainväliselle yritykselle?  Suomessa Restel -hotelliketju siirtyy ulkomaiselle Scandicille, ja Suomessakin on majoitustoimintaa, jossa työntekijät tuodaan ulkomailta yrittäjän mukana. Hyötyvätkö ulkomaiset yritykset suomalaisten sijaan esimerkiksi kehitysaluerahoista?

Selkeää, mitattua tietoa siitä, miten vastuullisuus on vaikuttanut majoituspaikan valintaa ei majoitusliikkeillä ollut. Ilmeisesti tässä pätee se, mitä kuulimme Aalto yliopistossa; vastuullisuudesta tehtyjen tutkimusten mukaan vastuullisuus tuo lisäarvoa. Valinta kuitenkin tehdään  esimerkiksi hinnan perusteella. Airbnb -majoitustoiminta on jakamistaloutta, joka lähtökohtaisesti on vastuullista, taloudellisen hyvinvoinnin jakamista. On myös ekologisesti järkevää, että tyhjillään olevat asunnot saadaan käyttöön uuden rakentamisen sijaan. Suurissa kaupungeissa airbnb -toiminta on kuitenkin nostanut vuokrien hintoja ja pahimmillaan aiheuttanut asunnottomuutta. 

Haasteita ovat: matkailualan kasvu ja suunnitelmattomuus, majoitusala vaatii suuren investoinnit, vanhentunut rakennuskanta,  kaupunkialueiden ruuhkautuminen, maaseudun majoitustoiminnan kehittäminen kestävästi, vastuullisuuden merkitys kaikilla osa-alueilla tulee lisääntymään

Kehitysnäkymiä ovat: sosiaalisen vastuun kasvaminen, uuden teknologian ja clean techin mahdollisuudet, esim. nollaenergiatalot jne,  vastuullisuuden vaatimus asiakkailta, jakamistalous koetaan myönteisenä, esim.  kesämökin voi vuokrata omistamisen tai rakentamisen sijaan, sosiaalinen suvaitsevaisuus tulee lisääntymään

Kuntien vastuullinen toiminta tukee myös yrittäjien toimintaa

Kunnissa pyritään pitämään yrittäjistä hyvää huolta. Kuntiin on useimmiten palkattu henkilö, joka kehittää kuntien yritystoimintaa. Yhteydenpito paikallisiin yrittäjiin on säännöllistä ja uusille yrittäjille pyritään luomaan mahdollisimman hyvät puitteet uuden yrityksen käynnistämiseksi. Tämä on todellinen win-win tilanne. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa tilanne muodostuu 3 x win-tilanne eli lisäksi työllistetään paikallisia nuoria tai työttömiä. Majoitus- ja ravitsemuspalveluissa pyritään käyttämään paikallisia palveluntarjoajia aina mahdollisuuksien mukaan. Kunnat järjestävät myös yrittäjille yhteisiä tapaamisia, joissa yrittäjät pääsevät tutustumaan toisiinsa ja luovat mahdollisia synenergiaetuja yritystensä hyväksi. Kunnat tukevat yrittäjiä myös erilaisin lahjoituksin.

Vastuullisuuden merkitys korostuu myös kaavoituksessa. Kuinka paljon kaavoitetaan yritystontteja ja yritystonttien sijainti kaavoituksessa on tärkeää.  Vastuullisuus näkyy myös kuntastrategioissa. Kunnissa pohditaan pidemmän aikavälin suunnitelmia, jossa vastuullisuus kulkee yhtenä tärkeänä osatekijänä mukana.

Kuntien asiakkaat ovat tänä päivänä hyvin tietoisia vastuullisuusasioista. Normaalina arkena vastuullisuus tulee hyvin voimakkaasti esiin pesu- ja puhdistusaineissa, elintarvikkeissa, biojätteen määrissä sekä kaavoitusasioissa. Kuntaan muuttajan valintaperusteena voi olla kunnan kehitys- ja kehitysnäkymät -strategia, joka perustuu kunnan vastuullisuuteen. Näin ollen kunnan vastuullisuus voi olla kuntaan muuttajan valintaperuste.

Kunta markkinoi itseään tonteillaan, palvelun laadullaan, työpaikoilla ja virkeällä yritystoiminnalla. Vahvana tekijänä markkinoinnissa on kunnan vastuullisuus ja toimenpiteet vastuullisuuden edistämiseksi. Kunnilla on omat lait ja määräykset esimerkiksi työlainsäädäntö- ja työturvallisuuslaki. Niitä noudattamalla kunta huolehtii työntekijöidensä sosiaalisesta vastuusta ja perehdytyksestä toimimaan vastuullisesti kuntatyöntekijänä. Kuntatyöntekijöistä pidetään monin eri tavoin huolta, mm. työterveys järjestetään, kulttuuri- ja virkistysseteleitä sekä erilaisia koulutuksia tarjotaan. Lisäksi käytössä on varhaisen välittämisen toimintamalleja, joilla pyritään ennalta ehkäisevään toimintaan. Kunta on vastuullinen toimija Suomessa.

Tekstit: Minna Kotiranta-Taipale, Kati Moisio, Minna Uusitalo ja Päivi Yrölä-Jussila

Restonomi (YAMK) -opiskelijat, JAMK