Suomesta 86 prosenttia on metsää. Se on osa kansallista identiteettiämme ja yhteistä tarinaamme. Metsillä on rakennettu hyvinvointiyhteiskuntaa ja metsäteollisuuden ympärille on rakentunut kaupunkeja. Kun uusia innovaatioita kaivataan, on aika luonnollista, että Suomessa, Euroopan metsäisimmässä maassa, mennään metsään.
Bio -ja kiertotalous on yhdessä cleantechin kanssa nostettu hallituksen yhdeksi 2025 kärkihankkeeksi. Tavoitteena on löytää biotalouden avulla ratkaisuja globaaleihin ongelmiin ja samalla luoda uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä. (Valtioneuvosto 2017). Suomesta kaavaillaan kierto -ja biotalouden johtavaa maata. Hallituksen tavoitteena on muun muassa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puuenergialla. Töitä puolestaan odotetaan syntyvän bio -ja kiertotalouden johdosta erityisesti maakuntiin. (Sitra 2016).
Bio -ja kiertotalous ovat kuitenkin varsin laajoja käsitteitä. Biotalous käsittää uusiutuvien luonnonvarojen käytön ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Kiertotaloudella nimensä mukaisesti tarkoitetaan enemmän näiden kierrättämistä ja pyritään muun muassa tuotteiden mahdollisimman pitkään käyttöön sellaisenaan tai uudelleen kierrättämällä. (Sitra 2016).
Erityisesti metsäteollisuudessa kehitelty uusia tuotteita varsinaisten päätuotteiden, kuten paperin ja kartongin rinnalle. Puuta tarjotaan energian lähteen lisäksi muovin ja puuvillan korvaajaksi. Lisäksi esimerkiksi UPM on kehittänyt selluntuotannon tähteenä syntyvästä manteliöljystä biopolttoainetta (UPM 2018). Muita innovatiivisia yrityksiä ovat alalta ovat esimerkiksi sellusta muovin tapaisia kestävämpiä ja biohajoavia kasseja valmistava Paptic sekä myöskin sellusta kangasta valmistava Spinnova. Molempien tuotteet liittyvät ajankohtaisten globaalien ongelmien ratkaisuun, muovijätteen syntymiseen ja nopeaa kulutusta ruokkivaan vaateteollisuuden toimintatapaan.
Miten tällaiset tuotteet otetaan vastaan, on lopulta kuitenkin kuluttajista kiinni ja siitä millaisia valintoja he haluavat tehdä. Papticin toimitusjohtaja Tuomas Mustonen (2017) uskoo, että kuluttajat haluavat tehdä kasvamassa määrin vastuullisempia valintoja. Hän kertoo monien kansainvälisten suuryritysten lähteneen tekemään merkittäviä satsauksia ympäristöystävällisempään suuntaan. Esimerkkinä hän antaa Legon, joka on investoinut suuria summia ympäristöystävällisiin pakkausmateriaaleihin. Suomesta löytyy myös muita ympäristöystävällisiin pakkauksia valmistavaa yritystä esimerkiksi Kotkamills ja Sulapac, jotka Mustonen myös mainitsee esimerkkeinä samanhenkisistä yrityksistä. Samoin kuin Paptic ne haastavat muovin ympäristöystävällisillä pakkausmateriaaleilla.
Kuluttajien halua tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja tukee myös Sitran (2017) teettämä ”Ihmisen ja tavaran välinen suhde muuttuu” -selvitys. Sen mukaan kulutuskäyttäytymisessä on näkyvissä muutos siihen suuntaan, että tavara halutaan säilyttää pitkään ja niiden avulla halutaan parantaa maailmaa. Tutkimuksen mukaan kuluttajista tulee vaativampia. Erikoistuote, jossa vastuullisuus on mukana, aidosti lisää tuotteen mielekkyyttä ja kuluttajan uskottavuutta vastuullisena kuluttajana. Ei riitä, että yritys pyrkii palvelemaan osakkeenomistajia, vaan vastuun ympäristöstä ja yhteiskunnasta tulee näkyä toiminnassa. Myös Milttonin (2017) viime vuonna teetättämän tutkimuksen mukaan kuluttajien kiinnostus vastuullisuuteen on kasvamassa ja vastuullisista tuotteista ollaan valmiita maksamaan enemmän.
Tulevaisuus näyttää mitkä uusista bio -ja kiertotalous innovaatioista pääsevät puusta pitkälle ja lisääntyykö puun jatkojalosteiden käyttö materiaalina esimerkiksi kasseissa ja pakkauksissa. Monet näistä tuotteista ovat vasta alkutaipaleellaan. Kuitenkin kaiken välillä mietityttää, kuinka toimivia ne käytännössä ovat ja kuinka ympäristöystävällistä ja vastuullista niiden tuotanto kokonaisuudessaan todella on. Tarkasteltaessa tuotteen vastuullisuutta tulisi siinä ottaa huomioon koko tuotteen elinkaari. Tämä jää kuitenkin kuluttajalle osittain usein epäselväksi. Suunta on kuitenkin oikea ja hienoa, että uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti alalla. On myös ilahduttavaa, että metsäteollisuus on löytänyt uusia mahdollisuuksia bio- ja kiertotalouden parista, jossa Suomi nähdään edelläkävijänä.
Lähteitä:
Korkman, O.2017. Ihmisen ja tavaran välinen suhde muuttuu. Sitran julkaisu. Viitattu 13.1.2018. https://media.sitra.fi/2017/05/08211049/Changing-Relationship-Between-People-and-Goods_suomenkielinen-tiivistelm%C3%A4.pdf
Miltton.2017. Milttonin vastuullisuustutkimus 2017 yhteenvetoraportti. Viitattu 19.1.2018. http://www.miltton.fi/wpcontent/uploads/2017/05/Miltton_vastuullisuustutkimus_2017_yhteenvetoraportti2.pdf
Mustonen, T.2017. Papticin toimitusjohtaja. Haastattelu. 19.12.2017.
Sitra.2016. Kierrolla kärkeen Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025. Sitran selvityksiä. Viitattu 13.1.2018. http://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf
UPM.2018.UPM Bioverno on uusiutuva kotimainen polttoaine. Viitattu 19.1.2018. http://www.upmbiopolttoaineet.fi/tuotteet/Pages/Default.aspx
Valtioneuvosto. Biotalous ja puhtaat ratkaisut. Viitattu 13.1.2018. http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/biotalous
Teksti: Johanna Laitinen, restonomi (YAMK) –opiskelija, JAMK
