tiistai 28. marraskuuta 2017

Matkailuopettajien neuvottelupäivät Tahkolla 22.-24.11.2017

Matka Tahkolle sujui rauhallisia valtateitä pitkin. Päiväsaikaan ajaminen ei tuottanut ongelmia valon ollessa vielä kirkas.
Neuvottelupäivät alkoivat iloisissa merkeissä tavatessa vanhoja tuttuja niin muista ammattikorkeakouluista kuin ammattiopistoistakin. Ensimmäisenä päivänä ohjelma oli kaksijakoinen. Ensin kuultiin elinkeinoelämän edustajien esityksiä, erityisesti Kuopion kaupungin markkinointipäällikön esitys oli kiinnostava myös materiaalin suhteen.  Esitysten jälkeen päivä päättyi yhteiseen illalliseen ja siirtymiseen paikalliseen ravitsemisliikkeeseen tapaamamaan vanhoja ja uusia kollegoita.
Seuraavana päivänä jatkettiin siten, että ammattiopistot keskittyivät tulevan reformin tuomiin haasteisiin, ja ammattikorkeakoulujen väki kuuli Savonian erinomaisuudesta muutamia sanoja. Sanat olivat mielekkäitä ja antoivat mietittävää muille ammattikorkeakouluille. JAMKissakin opintojaksoille voitaisiin ostaa sisältöä ulkoapäin, jotta henkilökunta voisi keskittyä kehittämishankkeisiin. Näin yksinkertaista asiat eivät taida olla Savoniassakaan, mutta ajatuksena toki mielenkiintoinen.
Päivän toinen osa liittyi ammattikorkeakoulujen vähäiseen määrään neuvottelupäivillä. Useampana vuonna perättäin ammattikorkeakoulujen henkilöstön osallistujien määrä ja samalla ammattikorkeakoulujen määrä neuvottelupäivillä on vähentynyt. Keinoja ammattikorkeakoulujen ja henkilöstön aktivoimiseksi mietittiin monelta kantilta, mutta yhteistä näkemystä, saati päätöstä, asiaan ei saatu.   
Ravitsevan lounaan jälkeen alkoi ulkoaktiviteetti, jonka toteuttivat Savonian matkailupuolen aikuisopiskelijat. Ulkoilma ja pieni kävely suomalaisia murresanoja ihmetellen saivat aikaan tarvittavan piristyruiskeen muutoin kovin istuvaan päivään. Päivän loppu oli syömiseen liittyvää. Menimme Tahkolla sijaitsevaa Pehkubaariin herkulliselle fonduelle, ja sen jälkeen suuntasimme jälleen paikalliseen ravitsemisliikkeeseen iltaa viettämään.
Neuvottelupäivän viimeinen päivä alkoi Savonian Wellness-koulutusohjelman esittelyllä. Koska Wellnes-ajattelu korostaa ihmisen kokonaisuutta, ei ole ihme, että koulutus on moniammatillista. Mielenkiintoista oli kuulla, että liiketoimintakoulutus on lähtenyt matkailun ja terveydenhuollon yhteiseen hankkeeseen. Tämä kertoo hyvin siitä, kun tehdään tarpeeksi laaja-alainen kokonaisuus koulutusohjelmaksi, laaja yhteistyökin tulee mahdolliseksi.
Toinen osa viimeisestä päivästä liittyi digitaalisuuteen matkailualalla, joka sekin on laaja kokonaisuus. Robotiikkaa esityksessä ei sentään vielä käsitelty palvelun tuottamisen näkökulmasta, mutta kävi selväksi, että mikäli matkailuyritys ei vielä ole panostanut palvelujensa digitaalisuuteen, nyt on korkea aika aloittaa.
Viimeinen varsinainen teema neuvottelupäivillä on aina valtikan vaihto. Neuvottelupäivät vaihtavat vuosittain pitopaikkaa, joten tälläkin kertaa jännitys liittyi siihen, kuinka neuvotteluja oli käyty sermien takana. Ensi vuonna kokoonnumme Helsinkiin Haaga-Helian vieraaksi.

Teksti: Mika Niskanen, lehtori, JAMK

maanantai 27. marraskuuta 2017

Restonomien koulutuksen ja elinkeinon yhteiskehittäminen

OKM:n kärkirahoituksen saaneessa kolmentoista restonomikoulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa kehitetään uudenlaista yhteistoimintamallia, joka vahvistaa ammattikorkeakoulun roolia kansallisessa innovaatioekosysteemissä. 

Ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän yhteistoimintamallilla pyritään vahvistamaan suomalaisen MARA-alan palvelukehittämisosaamista ja palveluliiketoimintaosaamista ja siten kilpailukykyä kansainvälisessä toimintaympäristössä.


Blogisarja 1 (3): Heikot signaalit ennakoivat johtamisen muutoksia


Matkailu- ja palveluliiketoiminnan ylempää restonomin tutkintoa suorittava ryhmä keräsi lokakuussa 2017 marata-alan heikkoja signaaleja, jotka ennakoivat tulevia muutoksia. Nämä aikaiset merkit nousevista haasteista tai mahdollisuuksista voivat auttaa suuntaamaan organisaation toimintaa tulokselliseen suuntaan tulevaisuudessa. Ryhmien löytämät heikot signaalit keskittyivät johtamiseen, ruokapalveluihin, matkailuun ja toimitilapalveluihin. Lähteinä ryhmät käyttivät artikkeleita ja julkaisuja, uutisia, ajankohtaisohjelmia, dokumentteja, keskusteluja sekä omia havaintojaan ympäristössään.

Johtamisen heikot signaalit nousivat esiin yllättävinäkin havaintoina suuremmista muutossuuntauksista, kuten teknologisen ja automaation kehitys, digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja väestön kasvu, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä eriarvoisuuden lisääntyminen.

Johtamista tarkastelleet opiskelijat nostivat esiin tulevaisuuden johtajan hyvinä ominaisuuksina luovuuden, myötätunnon, vuorovaikutustaidot, inhimillisyyden, taidon innostaa ja rohkaista. Tunnetaidot korostuvat esimiestyössä. Työympäristö muuttuu siten, ettei kiinteää työpistettä enää tarvita, älykäs työympäristö pitää huolta työntekijän tarpeista. Esimies voi olla hyvinkin kaukana alaisistaan, mutta hänen on silti pystyttävä toimimaan vuorovaikutteisesti ja kannustavasti. Ristiriita syntyy siitä, että johtajuuden tulee olla tunnejohtajuutta, mutta työntekijät ovat fyysisesti etäällä virtuaalitiiminä. Kuitenkin johtajalta vaaditaan yksilöiden huomioonottamista.

Työn ja vapaa-ajan raja tulee hämärtymään, koska johtaminen ei ole aikaan eikä paikkaan sidoksissa. Tämä edellyttää sitä, että sekä johtajan että työntekijän täytyy osata johtaa myös itseään ja asettaa rajat työn ja vapaa-ajan välille. Johtaja joutuu pohtimaan, mikä motivoi työntekijää.

Tulevaisuuden johtajalla on hyvä itsetuntemus, ja hän kykenee oppimaan toisilta. Hän toimii esimerkkinä työyhteisössä, on läsnä sekä luo avoimen, tasa-arvoisen ja luottamuksellisen ilmapiirin.

Sarjan seuraava blogiteksti käsittelee ruokapalvelujen heikkoja signaaleja.

Lähteitä

Eteläpelto, A., Collin, K. & Saarinen, J. 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY.

Hiltunen, E. 2010. Weak signals in Organizational Learning. Helsinki School of Economics. A-365.

Hiltunen, E. 2012. Matkaopas tulevaisuuteen. Helsinki: Talentum.

Kesti, M. 2013. Hiljaiset signaalit esimiestyössä. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2014. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 2. painos. Helsinki: WSOYpro.

Ruutu, S. 2014. Itsensä johtaminen. Talentum Media Oy.

Salmimies, R. 2008. Onnistu itsesi johtamisessa. Helsinki: WSOYpro.

Teksti: Mäntysaari, A. & Törn-Laapio, A.

tiistai 7. marraskuuta 2017

Tulevaisuuspyörällä Marata-alan tulevaisuuteen


JAMKissa järjestettiin 30.8.2017 Tulevaisuuspyörä-työpaja, jonka tavoitteena oli hahmottaa Marata-alan tulevaisuuden toimintaympäristöä ja hyödyntää tulevaisuustietoa osallistujien omassa työssä, työympäristössä ja toimialalla. Tulevaisuustyöpajaan osallistui 25 Marata-alan edustajaa, ja työpajan fasilitoijana toimi Anne Hakala.

Työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa osallistujat pohtivat, millainen on Suomen mahdollinen tulevaisuus vuonna 2040. Pohdinnoissa esiin nousivat vahvasti esim. eliniän piteneminen, globalisaatio vs. nationalismi, aatteellisten ääriliikkeiden voimistuminen, automaatio ja robotiikka, kyberriskit ja ilmastonmuutos.


Toisessa vaiheessa osallistujat jakautuivat toimialoittain ruokapalveluihin, matkailuun, toimitilapalveluihin ja monipalveluihin. Ryhmät nostivat esiin seuraavia tulevaisuuden osaamisia:




Lue lisää työskentelyn tuloksista osoitteessa http://blogit.jamk.fi/turbinaattori/2017/11/07/tulevaisuuspyoralla-marata-alan-tulevaisuuteen/

Teksti: Hakala, A., Mäntysaari, A. & Törn-Laapio, A.