Restonomiopiskelijat luottavat tulevaisuuteen

Laurean Palvelumuotoilun YAMK-opiskelijat järjestivät marraskuussa 2017 kuusi yhteiskehittämisen työpajaa, joissa pureutuivat juuri opintonsa Laureassa aloittaneiden restonomien tulevaisuuden haaveisiin. Työpajojen tavoitteena oli kartoittaa ja syventää ymmärrystä ensimmäisen vuoden restonomi-opiskelijoiden (amk) koulutustaan koskevista odotuksista ja toiveista, sekä heidän ammatillisista haaveistaan.

Työpajoissa odotuksia ja toiveita kutkuteltiin erilaisin menetelmin: käytössä oli esimerkiksi Lego Serious Play (LSP), Tulevaisuuspyörä, Moodboardit, Cocktaillasi-ideakehys-menetelmä, Tulevaisuusmuistelu sekä Ideointikanvas.

Maailma muuttuu ja kilpailu kovenee­­

Yhteiskehittämisen työpajoissa nousi havaintona, että restonomiopiskelijoilla on heidän oman näkemyksensä mukaisesti pääasiallisesti positiiviset tulevaisuuden näkymät ja monet ovet avoinna.

Tulevaisuutta ajatellessa, opiskelijat uskovat erityisesti matkailun lisääntymiseen Suomessa. Sitä kautta he kokevat, ettei työllistyminen alalle tule olemaan vaikeaa. Toisaalta myöskin kilpailu asiakkaista tulee lisääntymään. Pärjätäkseen markkinoilla he tulevat tarvitsemaan hyvien vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja ja ymmärrystä siitä, miten ala muuttuu uusien innovaatioiden ja teknologioiden myötä. Koulutuksen tulee olla ajankohtaista ja muuttuva maailma pitää ottaa huomioon.

Kansainvälisyys ”fiini rantahotelli ulkomailla”

Kansainvälisyys on tärkeä tekijä sekä opiskelijoiden motivaatiossa, ammatti-identiteetissä että alan tulevaisuuden näkymänä. Jotta alan ammattilaisena menestyy, niin mahdollisuus opiskella kieliä ja saada tietoa ja kokemusta eri kulttuureista ja mm. etiketeistä on tärkeää. Monen toiveissa on mahdollisuus työskennellä ulkomailla tai Suomessa kansainvälisissä tehtävissä.

Ammatillinen ja henkilökohtainen kasvu

Työpajojen perusteella voi todeta, että yhtä aikaa tulevaisuus sekä on että ei ole epäselvä. Toisaalta on mahdollisuus keskittyä joko tiettyyn asiaan tai ”kokeilla kaikenlaista”. Työpajojen tuloksien pohjalta voi myös pohtia, että tarkoittaako uralla eteneminen myös työuralla kehittymistä?

Verkostoituminen ja ihmissuhteet

Suunnitelmissa näkyi osallistujien ikävaihe ja toisaalta maailmantila. Halutaan elämyksiä, matkustusta työssä ja vapaa-ajalla sekä omaa vapaa-aikaa. Restonomiopiskelijat kokevat, että ”tämä hetki on tärkeä”, siksi myös tuki opiskelulle ja näkymät lähitulevaisuuteen ovat tärkeitä. Verkostoituminen opintojen aikana auttaa saamaan jalkaa oven väliin kiinnostaviin yrityksiin.

Miten ala voi tukea tulevaisuuden restonomin tulevaisuutta, työllistymistä ja menestymistä uralla?

Unelmat vs. käytäntö: Koulutuksen tulisikin yhdessä elinkeinon kanssa pohtia, että miten pystytään vastaamaan tähän intoon ja kykyyn unelmoida ja samalla tuottamaan tarpeellista opetusta ja tervettä realismia?

Motivaatio: miten koulutus voisi parhaalla mahdollisella tavalla tuoda yhteen opiskelijoita ja monipuolisesti inspiroivia tarinoita ja ihmisiä?

Sattuma? Ensimmäiset viikot ovat ratkaisevia sitouttamisen kannalta, jotta uusille opiskelijoille tulee tunne, että minähän kuulun tänne ja opiskelu on kivaa ja innostavaa. Koulutuksessa tulisi antaa opiskelijoille jatkuvaa, henkilökohtaista palautetta heidän kehittymisestään. Positiivisen minäkokemuksen kautta opiskelijoiden itsevarmuus ammattilaisena kasvaa.

Palvelumuotoilun YAMK opiskelijoiden fasilitoimissa yhteiskehittämisen työpajoissa etsittiin opintojen alussa olevien restonomiopiskelijoiden ajatuksia tulevaisuuden haaveista. Toivatko työpajat sitten jotain uutta? Ainakin näiden perusteella restonomiopiskelijoiden tulevaisuuden usko on positiivinen. Ja haaveet ohjaavat sitä tulevaisuutta, jota kohden tuleva restonomi alan ammattilaisena itselleen pyrkii rakentamaan.

Lähteet:

Kantojärvi, P. 2012. Fasilitointi luo uutta : menesty ryhmän vetäjänä. Helsinki:Talentum

Mattelmäki, T. & Visser, F.S. 2011. Lost in CO-X. Interpretations of co-design and co-creation

Luettu: https://window874.files.wordpress.com/2012/09/mattelmaki_lost-in-cox_fin-1.pdf

Stickdorn,M. & Schneider, M. 2010. This is service design thinking. Basics- tools- cases. Amsterdam : BIS Publishers

Julkaisemattomat aineistot:

Laurea-ammattikorkeakoulu. YAMK opiskelijoiden Yhteiskehittäminen palvelumuotoilussa opintojakson tuotokset.

Teksti: Päivi Mantere, lehtori, tutkintovastaava, projektiasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu

Ajankohtaisia näkökulmia vastuulliseen liiketoimintaan

Matkailu- ja palveluliiketoiminnan YAMK-opiskelijat vierailivat Vastuullisuuden kehittäminen palveluliiketoiminnassa –opintojaksolla Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa 12.12.2017. Asiantuntijoiden KTT Mika Kuisman ja MTT Armi Temmeksen agendana oli johdattaa opiskelijat vastuullisen liiketoiminnan ajankohtaisiin näkökulmiin.

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa käytännössä ’fiksumpaa’ liiketoimintaa; parhaimmillaan sellaista, mikä jo alun alkaen huomioi toiminnan koko elinkaaren aikaiset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Kävimme läpi kestävämmän liiketoiminnan ja yritysvastuun maailmanlaajuisia ja kansallisia ajureita, jotka ohjaavat innovointia ja yritystoimintaa kohti kestävää kehitystä. Ajureista ja megatrendeistä nostettiin esille esim. LOHAS-elämäntyyli, taloudellinen epävakaus, krooninen köyhyys ja Degrowth-ajattelu.

Yritysesimerkkeinä kestävyyteen perustuvista liiketoiminnasta nostettiin esille mm. Durat, Globe Hope, Würth, Eko Expert, Interface ja Safechem. Meidät haastettiin pohtimaan kestävää kehitystä monesta eri näkökulmasta, esiin nostettiin muun muassa kokonaistaloudellisuus-tarkastelu ja hankintaosaamattomuus.

Kaikki jo tunnemme hyvin ’jalanjälki’ –käsitteen yritysten tai yksittäisten kuluttajien vastuullisuutta pohdittaessa. Puhumme esimerkiksi hiili-, vesi- tai verojalanjäljestä. Uutena vastuullisen liiketoiminnan käsitteenä opimme termin ’kädenjälki’. Kädenjälki kuvaa positiivisemmassa mielessä sitä, miten voimme edistää vastuullisuutta luovalla otteella. Asiasta on vastikään ilmestynyt myös kirja: Nettopositiivisuus - Menestyvän ja vastuullisen liiketoiminnan uusi taso.

Uutta oppineina ja opintomatkasta virkistyneinä,

Anne Törn-Laapio, Sini Seppelin & opiskelijaryhmä

Heikot signaalit ennakoivat ruokapalvelujen muutoksia

Ruokapalveluihin vaikuttavat monet maailmalla ja kotimaassakin tapahtuvat muutokset, esimerkiksi sote- ja maakuntauudistukset, mutta myös alan trendit ja megatrenditkin. Jos peilataan tämän hetken ruoka- ja ravintolatrendejä, ovat vastuullisuus, eettisyys ja ekologisuus arvoina voimakkaasti esillä. Isoina trendeinä ovat tällä hetkellä myös vegaaniruokavalio ja raakaruoka, jotka itsessään ovat terveellisyytensä lisäksi myös ekologisia ja eettisiä valintoja. Heikkoihin signaaleihin ja muutoksiin vaikuttavat monet poliittiset tekijät, kuten esimerkiksi alkoholilakiuudistus, yritystukien uudistus, työvoimapula ravintola-alalla, maatalousyrittäjien tukeminen, EU:n elintarvikelakiuudistus sekä elintarvikevero.

Lue lisää:  http://blogit.jamk.fi/turbinaattori/category/ruoka/

Matkailuopettajien neuvottelupäivät Tahkolla 22.-24.11.2017

Matka Tahkolle sujui rauhallisia valtateitä pitkin. Päiväsaikaan ajaminen ei tuottanut ongelmia valon ollessa vielä kirkas.

Neuvottelupäivät alkoivat iloisissa merkeissä tavatessa vanhoja tuttuja niin muista ammattikorkeakouluista kuin ammattiopistoistakin. Ensimmäisenä päivänä ohjelma oli kaksijakoinen. Ensin kuultiin elinkeinoelämän edustajien esityksiä, erityisesti Kuopion kaupungin markkinointipäällikön esitys oli kiinnostava myös materiaalin suhteen.  Esitysten jälkeen päivä päättyi yhteiseen illalliseen ja siirtymiseen paikalliseen ravitsemisliikkeeseen tapaamamaan vanhoja ja uusia kollegoita.

Seuraavana päivänä jatkettiin siten, että ammattiopistot keskittyivät tulevan reformin tuomiin haasteisiin, ja ammattikorkeakoulujen väki kuuli Savonian erinomaisuudesta muutamia sanoja. Sanat olivat mielekkäitä ja antoivat mietittävää muille ammattikorkeakouluille. JAMKissakin opintojaksoille voitaisiin ostaa sisältöä ulkoapäin, jotta henkilökunta voisi keskittyä kehittämishankkeisiin. Näin yksinkertaista asiat eivät taida olla Savoniassakaan, mutta ajatuksena toki mielenkiintoinen.

Päivän toinen osa liittyi ammattikorkeakoulujen vähäiseen määrään neuvottelupäivillä. Useampana vuonna perättäin ammattikorkeakoulujen henkilöstön osallistujien määrä ja samalla ammattikorkeakoulujen määrä neuvottelupäivillä on vähentynyt. Keinoja ammattikorkeakoulujen ja henkilöstön aktivoimiseksi mietittiin monelta kantilta, mutta yhteistä näkemystä, saati päätöstä, asiaan ei saatu.   

Ravitsevan lounaan jälkeen alkoi ulkoaktiviteetti, jonka toteuttivat Savonian matkailupuolen aikuisopiskelijat. Ulkoilma ja pieni kävely suomalaisia murresanoja ihmetellen saivat aikaan tarvittavan piristyruiskeen muutoin kovin istuvaan päivään. Päivän loppu oli syömiseen liittyvää. Menimme Tahkolla sijaitsevaa Pehkubaariin herkulliselle fonduelle, ja sen jälkeen suuntasimme jälleen paikalliseen ravitsemisliikkeeseen iltaa viettämään.

Neuvottelupäivän viimeinen päivä alkoi Savonian Wellness-koulutusohjelman esittelyllä. Koska Wellnes-ajattelu korostaa ihmisen kokonaisuutta, ei ole ihme, että koulutus on moniammatillista. Mielenkiintoista oli kuulla, että liiketoimintakoulutus on lähtenyt matkailun ja terveydenhuollon yhteiseen hankkeeseen. Tämä kertoo hyvin siitä, kun tehdään tarpeeksi laaja-alainen kokonaisuus koulutusohjelmaksi, laaja yhteistyökin tulee mahdolliseksi.

Toinen osa viimeisestä päivästä liittyi digitaalisuuteen matkailualalla, joka sekin on laaja kokonaisuus. Robotiikkaa esityksessä ei sentään vielä käsitelty palvelun tuottamisen näkökulmasta, mutta kävi selväksi, että mikäli matkailuyritys ei vielä ole panostanut palvelujensa digitaalisuuteen, nyt on korkea aika aloittaa.

Viimeinen varsinainen teema neuvottelupäivillä on aina valtikan vaihto. Neuvottelupäivät vaihtavat vuosittain pitopaikkaa, joten tälläkin kertaa jännitys liittyi siihen, kuinka neuvotteluja oli käyty sermien takana. Ensi vuonna kokoonnumme Helsinkiin Haaga-Helian vieraaksi.

Teksti: Mika Niskanen, lehtori, JAMK

Restonomien koulutuksen ja elinkeinon yhteiskehittäminen

OKM:n kärkirahoituksen saaneessa kolmentoista restonomikoulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa kehitetään uudenlaista yhteistoimintamallia, joka vahvistaa ammattikorkeakoulun roolia kansallisessa innovaatioekosysteemissä. 

Ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän yhteistoimintamallilla pyritään vahvistamaan suomalaisen MARA-alan palvelukehittämisosaamista ja palveluliiketoimintaosaamista ja siten kilpailukykyä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Blogisarja 1 (3): Heikot signaalit ennakoivat johtamisen muutoksia

Matkailu- ja palveluliiketoiminnan ylempää restonomin tutkintoa suorittava ryhmä keräsi lokakuussa 2017 marata-alan heikkoja signaaleja, jotka ennakoivat tulevia muutoksia. Nämä aikaiset merkit nousevista haasteista tai mahdollisuuksista voivat auttaa suuntaamaan organisaation toimintaa tulokselliseen suuntaan tulevaisuudessa. Ryhmien löytämät heikot signaalit keskittyivät johtamiseen, ruokapalveluihin, matkailuun ja toimitilapalveluihin. Lähteinä ryhmät käyttivät artikkeleita ja julkaisuja, uutisia, ajankohtaisohjelmia, dokumentteja, keskusteluja sekä omia havaintojaan ympäristössään.

Johtamisen heikot signaalit nousivat esiin yllättävinäkin havaintoina suuremmista muutossuuntauksista, kuten teknologisen ja automaation kehitys, digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja väestön kasvu, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä eriarvoisuuden lisääntyminen.

Johtamista tarkastelleet opiskelijat nostivat esiin tulevaisuuden johtajan hyvinä ominaisuuksina luovuuden, myötätunnon, vuorovaikutustaidot, inhimillisyyden, taidon innostaa ja rohkaista. Tunnetaidot korostuvat esimiestyössä. Työympäristö muuttuu siten, ettei kiinteää työpistettä enää tarvita, älykäs työympäristö pitää huolta työntekijän tarpeista. Esimies voi olla hyvinkin kaukana alaisistaan, mutta hänen on silti pystyttävä toimimaan vuorovaikutteisesti ja kannustavasti. Ristiriita syntyy siitä, että johtajuuden tulee olla tunnejohtajuutta, mutta työntekijät ovat fyysisesti etäällä virtuaalitiiminä. Kuitenkin johtajalta vaaditaan yksilöiden huomioonottamista.

Työn ja vapaa-ajan raja tulee hämärtymään, koska johtaminen ei ole aikaan eikä paikkaan sidoksissa. Tämä edellyttää sitä, että sekä johtajan että työntekijän täytyy osata johtaa myös itseään ja asettaa rajat työn ja vapaa-ajan välille. Johtaja joutuu pohtimaan, mikä motivoi työntekijää.

Tulevaisuuden johtajalla on hyvä itsetuntemus, ja hän kykenee oppimaan toisilta. Hän toimii esimerkkinä työyhteisössä, on läsnä sekä luo avoimen, tasa-arvoisen ja luottamuksellisen ilmapiirin.

Sarjan seuraava blogiteksti käsittelee ruokapalvelujen heikkoja signaaleja.

Lähteitä

Eteläpelto, A., Collin, K. & Saarinen, J. 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY.

Hiltunen, E. 2010. Weak signals in Organizational Learning. Helsinki School of Economics. A-365.

Hiltunen, E. 2012. Matkaopas tulevaisuuteen. Helsinki: Talentum.

Kesti, M. 2013. Hiljaiset signaalit esimiestyössä. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2014. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 2. painos. Helsinki: WSOYpro.

Ruutu, S. 2014. Itsensä johtaminen. Talentum Media Oy.

Salmimies, R. 2008. Onnistu itsesi johtamisessa. Helsinki: WSOYpro.

Teksti: Mäntysaari, A. & Törn-Laapio, A.

Tulevaisuuspyörällä Marata-alan tulevaisuuteen

JAMKissa järjestettiin 30.8.2017 Tulevaisuuspyörä-työpaja, jonka tavoitteena oli hahmottaa Marata-alan tulevaisuuden toimintaympäristöä ja hyödyntää tulevaisuustietoa osallistujien omassa työssä, työympäristössä ja toimialalla. Tulevaisuustyöpajaan osallistui 25 Marata-alan edustajaa, ja työpajan fasilitoijana toimi Anne Hakala.

Työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa osallistujat pohtivat, millainen on Suomen mahdollinen tulevaisuus vuonna 2040. Pohdinnoissa esiin nousivat vahvasti esim. eliniän piteneminen, globalisaatio vs. nationalismi, aatteellisten ääriliikkeiden voimistuminen, automaatio ja robotiikka, kyberriskit ja ilmastonmuutos.

Toisessa vaiheessa osallistujat jakautuivat toimialoittain ruokapalveluihin, matkailuun, toimitilapalveluihin ja monipalveluihin. Ryhmät nostivat esiin seuraavia tulevaisuuden osaamisia:



Lue lisää työskentelyn tuloksista osoitteessa http://blogit.jamk.fi/turbinaattori/2017/11/07/tulevaisuuspyoralla-marata-alan-tulevaisuuteen/

Teksti: Hakala, A., Mäntysaari, A. & Törn-Laapio, A.