Lähdimme selvittämään, hyödytetäänkö kiertotaloutta suomalaisessa elintarviketeollisuudessa ja mitä lisämahdollisuuksia se voisi tarjota yritystoiminnalle. Haastattelimme kahta suuren elintarviketeollisuusyrityksen edustajaa, jotka toimivat yrityksessä vastuullisuuden ja kehittämisen parissa. Haastatteluissa nousi esille kolme keskeistä asiaa; pakkausmateriaalien kierrätettävyys, ruokahävikin hyödyntäminen ja alueellinen biokiertomalli.
Elintarviketeollisuudessa pakkausmateriaalit ovat epäilemättä suuri haaste ympäristön näkökulmasta ja halusimme lähteä selvittämään, miten nämä asiat on alalla ratkaistu. Kuluttajat ovat tänä päivänä yhä tietoisempia pakkausmateriaalien haittavaikutuksista, mikä luo elintarviketeollisuudelle paineita ottaa ympäristövastuullisuus huomioon myös pakkausmateriaaleja hankittaessa. Suomalaisessa elintarviketeollisuudessa käytetään tänä päivänä paljon kierrätettävissä olevia tuotepakkauksia sekä suositaan kotimaisia ja mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavia materiaaleja. Esimerkiksi alumiinivuoan hyötykäyttöaste on erinomainen, sillä se voi kiertää käytännössä ikuisesti. Kierrätysalumiinin käyttö tuotepakkauksen valmistamiseen kuluttaa vain viisi prosenttia primäärialumiinin tuottamiseen kuluvasta energiasta. Tuotepakkausten kierrätettävyys ja ekologiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteiset, sillä viimekädessä kuluttaja vastaa pakkauksen oikeasta kierrättämisestä ja lopullisista ympäristövaikutuksista.
Ruokahävikki on kuitenkin vielä suurempi haaste, sillä siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat merkittävästi suuremmat, kuin esimerkiksi pakkausmateriaalien valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuvat. Yksinään Suomessa ruokaa heitetään roskiin vuosittain 340-460 miljoonaa kiloa. Elintarviketeollisuudessa ongelma on tiedostettu ja ratkaisuja on lähdetty hakemaan mm. tuotantomääriä tarkentamalla, säilyvyyttä parantavia pakkausmateriaaleja kehittämällä sekä syntynyttä jätettä jatkojalostamalla mm. eläinten ruoaksi tai energiaksi. Lisääntyvässä määrin näyttää olevan myös yhteistyö oman alueen energiatuotantolaitosten kanssa, missä toteutuu kiertotalous parhaimmillaan. Elintarviketeollisuus myy syntyneen jätteen energiayhtiölle, joka tuottaa siitä biokaasua sekä vastaavasti ostaa sieltä käyttöönsä jätteistä tuotetun energian. Biokiertomallilla voidaan kehittää alueellista ravinnekiertoa, joka lisää alueen kiertotaloutta, jonka odotetaan tuovan sekä taloudellisia että ympäristöllisiä hyötyjä.
Tulevaisuudessa tärkeäksi koetaan ruoan puhtauden ja jäljitettävyyden takaaminen, minkä vuoksi jatkuvasti kehitetään organisaatioissa omia erilaisia vastuullisuuden parantamiseen liittyviä hankkeita ja ohjelmia. Ympäristövastuullisuuden merkitys on edelleen nousussa myös elintarviketeollisuudessa ja sen uskotaan muodostuvan kaikille alan toimijoille olennaiseksi asiaksi. Myös kuluttajien kiinnostus ja tietoisuus vastuullisuusasioihin on kasvanut, joka luonnollisesti määrittelee myös alan toimijoita.
Lähteet
Hautaniemi, A. 2018. Saarioisten ekologinen vastuullisuus. Sähköpostihaastattelu 5.1.2018. Vastaanottaja Anni Kaipiainen.
Helminen, L. 2018. Apetit:n ekologinen vastuullisuus. Sähköpostihaastattelu 7.2.2018. Vastaanottaja Marjo Jokela.
Ritschkoff, A. C. 2017. Kiertotalouden koko keinovalikoima käyttöön. Kehittyvä elintarvike, 28, 5, 8.
Linnanen, L. 2017. Kiertotalous on kokonaistehokkuutta. Kehittyvä elintarvike, 28, 5, 15.
Teksti: Marjo Jokela ja Anni Kaipiainen, restonomi (YAMK) -opiskelijat, JAMK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti