Oletko valmis luopumaan niistä ihanista korkokengistäsi tai siitä kivasta jakusta, jonka ostit Espanjasta, tai miten olisi aamulatte kuksasta juotuna, tai pahvikupista, jonka saumat falskaavat heti ensi hetkistä alkaen? Olisitko valmis luopumaan fleecevaatteistasi ja ihon ja kauneuden hoitoon tarkoitetuista tuotteista, joissa käytetään muovirakeita? Mc Donaldsin hampurilainen tulisi posliinilautasella tarjoiltuna ja autosi kori, tietokoneesi ja silmälasisi olisivatkin selluloosakomposiitti. Aamutupakan polttaisit puuholkilla, koska filtterit on tehty öljystä eivätkä maadu koskaan. Luopuisitko jostakin saadaksesi puhdasta muovitonta juomavettä?
Suomessa kehitetyillä ja osaksi jo tuotannossakin olevilla ja tuotantoon tulevilla high biotech tuotteilla saamme muovit pois maailman meristä. Samalla maailman laajuiset patenttimme tuottavat meille mainetta ympäri maailmaa. Poliittisilla päättäjillä on mahdollisuus juuri nyt vaikuttaa tulevaisuuteen, ja ennen kaikkea saada tieto maailmalle, mitä meillä on saatu aikaiseksi
Suomalainen selluloosa on maailman parasta ja sen ominaisuudet tunnetaan ympäri maailmaa. Äänekosken biotuotetehdas tuottaa pääasiassa pitkäkuituistaselluloosaa sertifioidusta suomalaisesta puusta. Pitkäkuituisuutensa takia suomalaisesta selluloosasta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää useammin ja taloudellisemmin. Keskimäärin pakkausmateriaaleja ja paperia voidaan kierrättää 3,5 kertaa ja joka kerta tuotteisiin on lisättävä neitsytsellua. Ilman tuoretta selluloosaa paperit häviäisivät maailmassa puolessa vuodessa.
Selluloosasta ja muista puukuiduista on kehitetty erilaisia tuotteita muovien tilalle. Suomalaisessa kertakäyttökupissa sisäpinta ei ole muovista, vaan kotkalaisen yrityksen KOTKAmills patentoitu kertakäyttökuppi on suomalaisen selluloosa- ja kartonkiteollisuuden taidonnäyte. KOTKAmillsin kehittämän kertakäyttöisen kahvikupin idea on siinä, ettei kartonkia tarvitse päällystää muovilla. Kupin teko ilman muovia ja falskaavia saumoja onnistuu vain suomalaisesta selluloosasta. Take away -kahvin samoin kuin muidenkin take away -tuotteiden suosio on ollut kasvussa viimeiset kymmenen vuotta. Kertakäyttöbuumi on alkanut näkyä ikävästi muun muassa Itämeren rannoilla.
Muovin vaarallisuudesta ihmisille ja luonnolle on kirjoitettu viime aikoina useissa aikakausilehdissä sekä sanomalehdissä ympäri maailmaa. Media on ollut ajanhermolla asiaa tutkiessaan ja siitä kirjoittaessaan. Euroopan Unionissa on pyritty luomaan yhteinen tavoite asian korjaamiseksi ja joulukuussa 2017 Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että vuoteen 2025 EU:n jäsenmaissa pakkauksien kierrätyksessä tavoitellaan 65 prosentin kierrätysastetta ja hiljalleen tavoite nostetaan 2030 mennessä 70 prosenttiin. Muovipakkauksissa tavoitteeksi asetettiin 55% kierrätystavoite 2030 mennessä ja kierrätyksen tulee olla kannattavaa. Julkilausuma annettiin 15.1.2018 kaikille jäsenmaille tiedoksi ja asiasta keskustellaan yhdessä. Mahdollinen lakiesitys valmistuu vuoden 2018 lopussa ja seuraavana vuonna laki astuu ehkä voimaan.
Mikromuovit ongelmana
Olemme kuulleet skenaarioita siitä, miten mikromuovit valtaavat maailman meret. Mikromuoveja löytyy usein kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteista ja niistä mikromuovit päätyvät jätevesien mukana vesistöihimme. Mereen joutunut muoviroska aiheuttaa vuosittain suuren määrän merilintujen- ja nisäkkäiden kuolemia sekä vahinkoja kalastukselle, merenkululle ja turismille. Euroopan Unionin tavoitteena on myös vähentää kertakäyttömuovien kulutusta ja pieneksi hajoavan mikromuovin käyttöä pyritään rajoittamaan pakkausmerkintöjä lisäämällä.
Olemme nähneet pysäyttäviä kuvia rannoista, jotka ovat täynnä muovipulloja ja muuta muovijätettä. Yleisimmin meriin päätyviä kertakäyttömuoveja ovat juomapullot ja niiden korkit, ruokapakkaukset, muovipussit, makeisten kääröt, ilmapallot ja tupakat. Merissä on tulevaisuudessa enemmän muovia kuin kaloja toteaa jopa EU:n komissio julkilausumassaan.
Omakohtaisesti havaitsin muoviongelman vuonna 2016 kierrellessäni Indonesiassa Balin, Lombokin, ja Lembokanin saarilla sekä pienillä atolleilla joita Gilisaariksi kutsutaan. Joet olivat kuivillaan elo-syyskuussa ja kaikki muovijäte kipattiin surutta jokiuomiin odottamaan sadekautta, joka toivon mukaan huuhtoisi kaikki jätteet rannikolle ja sieltä merelle sadekauden aikana. Useissa paikoissa näin ei kuitenkaan ollut käynyt vuosiin koska jokiuomat olivat olleet vuosia kuivillaan, mutta jätteet oli sinne kuitenkin kärrätty. Useimmat yritykset muun muassa hotellit ja ravintolat, jotka myyvät pullotettua vettä kuljettavat itse tai ovat antaneet jätehuollon jonkun yrityksen hoitoon eivät tarkista minne muovipullot ja pakkaukset päätyvät. Ne päätyvät naapurin jokiuomaan.
Näin siis tapahtuu Indonesiassa eikä meillä, missä kuluttajat ovat valistuneita. Vaaralliseksi asian tekee se, että meillä vaarallinen muovi onkin erilaisessa muodossa eikä kukaan oikeasti tiedä mitä esimerkiksi pakkausmuovit sisältävät. Tehdas, joka tekee esimerkiksi pakkausmuovia käyttää valmistuksessa erilaisia kemikaalisia yhdisteitä riippuen pakkauksen käyttötarkoituksesta - valmistajan ei tarvitse ilmoittaa mitä muovi sisältää. Pakkauksien valmistaja kaipaa materiaaliin lisäominaisuuksia ja lisää oman kemikaalicocktailinsa joukkoon eikä kerro, mitä muoviin lisättiin. Kuluttaja ostaa tuotteensa mahdollisesti viiteen erilaiseen muoviin pakattuna ja haistaa kemikaalien koko kirjon pakettia avatessaan. Muovin kieltäminen kokonaan ei EU:n mielestä voi olla mahdollista. Ainoa pitkän aikavälin ratkaisu on vähentää muovijätettä kierrätyksellä ja uusilla teknologioilla, totesi Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans puheessaan tiistaina 15.1.2018 Strasbourgissa Ranskassa. Nykyisellään muovijätteen arvosta hyödynnetään kierrätyksen kautta komission mukaan vain viisi prosenttia. Loput arvosta häviää, kun muovia ajetaan kaatopaikoille tai jätteenpolttoon. Hukatun muovin arvo on 70–105 miljardia euroa vuodessa.
Muovin korvaajia etsitään
Pitkäikäisten kierrätysmuovien kysyntää on pyrittävä lisäämään ja yrityksiä kannustetaan innovoimaan muoville korvaajia. Niitähän meillä jo on ja paljon. Komissio tarjoaa tätä varten 100 miljoonan euron rahoituksen, jolla kustannetaan nykyistä kierrätettävämpien muovimateriaalien kehittämistä, kierrätysprosessien tehostamista sekä vaarallisten aineiden ja epäpuhtauksien jäljittämistä.
Mikromuoviongelmaa voitaisiin helpottaa huomattavasti, jos tekstiilit korvattaisiin luonnonkuiduilla tai selluloosasta ja polymaitohaposta tehdyillä tekokuiduilla, jotka ovat kaikki biohajoavia. Biohajoavien tekokuitujen määrä tekstiileissä on tällä hetkellä todella pieni, noin 4-5 prosenttia koko tekokuituisten tekstiilien markkinoista. Lisäksi harkinnassa on kertakäyttöisten muovituotteiden kieltäminen. Esimerkiksi muovipussien kieltämisestä tai verottamisesta on saatu hyviä kokemuksia useista jäsenmaista.
Yle uutisoi tammikuussa että VTT on käynnistänyt koelaitoksen Jyväskylässä kehittämään sellupohjaisia tuotteita. Laitoksen toiminnassa on mukana yli 30 kansainvälistä yritystä. Uutta vaahtorainausmenetelmää kehittävän VTT:n Future Fibre Products -hankkeessa on mukana 33 suurta kansainvälistä teollista yritystä, Suomesta muun muassa Metsä Group, UPM-Kymmene, Stora Enso, Valmet ja Kemira. Jyväskylän koelaitoksen tehtävänä on selvittää, miten paperin ja kartongin tuotantolaitteistoja voidaan käyttää uusien pakkaussovellusten, kuitukankaiden ja huokoisten eristeiden valmistuksessa ja jopa korvaamaan muoviperäisiä materiaaleja. VTT:n johtavan tutkijan Harri Kiiskisen mielestä esimerkiksi rakennusteollisuuden mineraalivilloja tai sairaalatekstiilejä voitaisiin korvata selluloosapohjaisilla tuotteilla, koska nykyisistä tulee paljon jätettä.
LÄHTEET:
Krautsuk, S. 2016. Suomalainen yritys tekemässä tieteellisen läpimurron – ratkaisee take away -mukien maailmanlaajuisen ongelman. Kotkamillsin kehittämän kertakäyttöisen kahvikupin idea on siinä, ettei kartonkia tarvitse päällystää muovilla. YLE kierrätys 19.10.2016. Viitattu 16.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-9237332
Malminen, U. 2017. Meriroskis kerää muovijätteet talteen – Sinäkin voit auttaa merta selviytymään. Helsingin edustalle asennettu vedessä kelluva roskis imee muoviroskaa. YLE Muovijäte 9.5.2017. Viitattu 19.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-9600289.
Mattila, R. 2017. Intia yrittää epätoivoisesti estää maailmaa hukkumasta muovijätteeseen – Muovipussit kiellettiin lailla Delhissä. YLE Muovijäte 27.1.2017. Viitattu 18.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-9427026.
Numminen, J. 2018. Kuorintavoiteista ja suihkugeeleistä päätyy miljardeja muovihelmiä maailman meriin – Yhä useampi maa kieltää kosmetiikan mikromuovit. YLE mikromuovit 22.1.2018, päivitetty 22.1.2018. Viitattu 24.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10029306.
Raivio, P. 2018. EU haluaa kasvavan muovivuorensa kuriin markkinoiden avulla – eurooppalainen muovivero harkintaan. Kaiken muovin pitäisi olla kierrätettävissä vuoteen 2030 mennessä. Komissio harkitsee myös esimerkiksi kertakäyttöisten muovituotteiden kieltämistä. YLE Muovijäte 16.1.2018, päivitetty 16.1.2018. Viitattu 19.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10025687.
Salumäki, T. 2017. Asiantuntija: Käynnissä valtava liikehdintä kohti mikromuovien kieltoa.
Mikroroskat vuotavat myös Itämereen. Suomessa painotetaan tällä hetkellä rehevöitymisen vähentämistä. YLE muovijäte 3.5.2017. Viitattu 19.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-9592375.
Sarkiola, P. 2016. Tässäkö ratkaisu maailman muovijäteongelmaan? – Lappeenrantalaispatentilla kestäviä tuotteita kierrätysmuovista-Kevättalvella aloittava tehdas tekee komposiittituotteita kierrätysmateriaaleista. YLE kiertotalous 26.10.2016. Viitattu 11.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-9252111
Tornberg, T. 2018. Muovin valtakausi loppuu – sellu tunkee tilalle. Sellupohjaisia tuotteita varten VTT on käynnistänyt koelaitoksen, jossa on mukana yli 30 kansainvälistä yritystä. YLE muovijäte 15.1.2018. Viitattu 18.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10014700.
Virtanen, J. 2016. Vuoden turhake on valittu – suomalainen käyttää 55 muovikassia vuodessa. YLE muovijäte 9.12.2016, päivitetty 13.3.2017. Viitattu 22.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-9342466.
Wallius, A. 2017. Vesijohtovedessä on silmälle näkymätöntä muovisaastetta. Yhdysvalloissa muovikuituja löytyi miltei jokaisesta näytteestä, ja Euroopassakin puhtaita näytteitä oli vain yksi neljästä. YLE mikromuovit 7.9.2017, päivitetty 8.9.2017. Viitattu 12.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-9818670.
Ziemann, M. 2017. S-ryhmä muutti vastaustaan: "Emme ole luopumassa kokonaan muovikasseista" YLE muovikassit 27.7.2017, päivitetty 1.8.2017. Viitattu 20.1.2018. https://yle.fi/uutiset/3-9744843.
Teksti: Markku Meriläinen, restonomi (YAMK) –opiskelija, JAMK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti